Some johtamisen apuna urheilussa

on

Sain viikonloppuna kunnian toimia sosiaalisen median ”lähettiläänä” Vaasan Kiiston järjestämässä Johtamisen huippuseminaarissa Vaasassa. Kahden päivän seminaarissa kuultiin inspiroivia puheenvuoroja urheilu- ja yritysjohtamisesta, urheilu-uran hyödyntämisestä liike-elämässä, brändäämisestä sekä urheiluseuran johtamisen haasteista.

Urheilijohtamisen huippuseminaarissa olivat puhumassa (vas) Heikki Hiltunen (Vaasan Sport), Annika Pollari (Tenho), Raimo Sarajärvi (SJK), Katarina Järvinen (Kiisto), Harri Syväsalmi (OKM), Seppo Evwaraye (Wasa Royals) ja Keijo Säilynoja (Suomen Lentopalloliitto).
Urheilijohtamisen huippuseminaarissa olivat puhumassa (vas) Heikki Hiltunen (Vaasan Sport), Annika Pollari (Tenho), Raimo Sarajärvi (SJK), Katarina Järvinen (Kiisto), Harri Syväsalmi (OKM), Seppo Evwaraye (Wasa Royals) ja Keijo Säilynoja (Suomen Lentopalloliitto).

Omissa puheenvuoroissani tarkastelin sosiaalista mediaa johtamisen apuvälineenä, somen johtamista sekä annoin vinkkejä, kuinka organisaatiot saavat kaiken irti sosiaalisesta mediasta. Vilkkainta keskustelua käytiin seuraavista kertomistani asioista:

Seniorit valtasivat somen viime vuonna 

Viimeisimpien tutkimusten mukaan ikäihmiset ovat toden teolla ottaneet somen haltuunsa viime vuonna. Käyttäjämäärät nousivat viime vuonna 50 000:lla. Edellisinä vuosina nousua on ollut noin 20 000 vuosittain.
(Lähde: Harto Pönkä, Sosiaalisen median tilannekatsaus 27.1.2016)

Johtaminen somessa

Sosiaalinen media oli kuulijoidenkin mielestä erinomainen paikka asiantuntija- ja johtotehtävissä toimiville:

  • pitää yhteyttä omaan ammatilliseen verkostoonsa
  • vaikuttaa päättäjiin ja yhteiskunnallisiin/ oman alan vaikuttajiin
  • aktivoitua yrityksen sanansaattajana
  • rakentaa yrityksen asiantuntijuudelle brändiä
  • viestiä vertaistensa kanssa, mutta tavoittaa myös monia sidosryhmiä
  • yrityksen sisällä monipuolistaa johtamista, yrityskulttuuria ja työtapoja


Mitä organisaatiolta odotetaan somessa? 

  • Aitoa sanottavaa, persoonallista sisältöä, joka koskee käyttäjän maailmaa
  • Tietoa mutta myös viihdykettä
  • Mielenkiintoista asiaa, johon voi ottaa kantaa
  • Keskustelun herättäjiä, joita voi kommentoida
  • Kiinnostavaa sisältöä, jota voi jakaa eteenpäin
  • Rennompaa ja epävirallisempaa otetta – ei ”corporate talkia”
  • Yrityksen persoonallisuuden näkymistä
  • Yhdessä tekemisen iloa ja sen jakamista
  • Ja säännöllisiä päivityksiä useamman kerran viikossa


Miten tulee reagoida negatiivisiin kommentteihin?

Negatiivinen kommentointi ja mahdollisten some-kriisien leimahtaminen puhuttaa aina. Kaikkea ei tarvitse sietää, mutta provokaatioon ei kannata lähteä mukaan. Paras tapa on vastata asiallisesti faktapohjalta. Pysyä omissa perusviesteissä ja avata asioiden taustoja. Kertoa, miksi asiat ovat niin kuin ovat. Oleellista on myös reagoida nopeasti.

Joukkoistettu sisällöntuotanto 

 Seuroissa ja yhdistyksissä ovat resurssit usein niukat. Siksi somen sisällöntuottamiseen kannattaa ottaa mukaan seura-aktiiveja, pelaajia ja kannattajia. Tällöin on muistettava kuitenkin laatia selkeät some-ohjeet siitä, millaista sisältöä kussakin kanavassa julkaistaan ja millaista ei. On tärkeää, että seuran brändi ja viestit ovat yhtenäisiä eri kanavissa.

Kiitokset Vaasan Kiistolle erinomaisista järjestelyistä sekä aktiivisesti keskustelleelle kuulijakunnalle!

Annika